Tällä sivulla esitetään ECOREG-mallissa seurattavat talousindikaattorit seuraavasti:
- Talousindikaattorien tilannekuva
- Talousindikaattorien valintaperusteet
- Pääindikaattorien kehittyminen vuodesta 1990
- Indikaattorikohtaiset kuvaajat ja analyysit
- ECOREG-talousteemojen aavistusmittarit
1. Talousindikaattorien tilannekuva
Kymenlaakson viime vuosien talouskehityksestä:
- Kymenlaakson talous on kasvanut lähes koko tarkastelukauden ajan, mutta koko maahan verrattuna kasvu on ollut kuitenkin hidasta.
- Metsäteollisuuden osuus maakunnan arvonlisäyksestä on painunut 1997 tason alapuolelle, mihin pääsyynä voidaan pitää kansainvälistä suhdannetilannetta sekä euron nopeaa vahvistumista dollariin nähden.
- Maakunnallisessa BTV -indikaattorivertailussa Kymenlaakso on selvästi maan keskitason alapuolella; ongelmana on ollut erityisesti tuotannon heikko kehitys.
- Arvonlisäys asukasta kohti oli tarkastelukauden alussa vähän korkeampi kuin koko Suomessa, mutta 2000-luvulla kehitystrendi noudattelee melko tarkoin koko maan kehitystä. Arvolisäyksen korkea taso asukasta kohti johtuu teollisuuden ja erityisesti metsäteollisuuden vaikutuksesta.
- Paperiteollisuuden ja liikennettä palvelevan teollisuuden osuudet alueen työpaikoista ovat moninkertaiset koko maan vastaaviin osuuksiin nähden; paperiteollisuuden osuuden laskua kompensoi lisääntyvän transiton mukanaan tuoma liikennealan vahva kasvu.
- Yrittäjien osuus työllisistä on Kymenlaaksossa edelleen alhainen, mutta yritysten nettolisäys noudattelee maan keskitasoa. Kymenlaakson seutukuntien yritystoimintaa voidaan kuitenkin pitää kasvuhakuisena ja uudistuvana.
- Kymenlaakson satamien aluetaloudelliset vaikutukset ovat myönteiset ja työllisyysvaikutukset merkittäviä. Laivaliikenne katsotaan yleisesti ekotehokkaaksi, mutta erityisesti alueellisesti lisääntyvä rekka-autoliikenne kuormittaa Kymenlaakson maakunnan ympäristöä ja vaikuttaa kielteisesti tieverkon toimivuuteen sekä turvallisuuteen.
Etelä-Karjalan viime vuosien talouskehityksestä:
- Etelä-Karjalan maakunnan taloudessa metsäteollisuudella on merkittävä rooli työllistäjänä ja metsäteollisuuden suhteellinen osuus arvonlisäyksestä on Etelä-Karjalassa suurin koko maassa. Näin ollen metsäteollisuuden suhdannevaihtelut ja tuotantoa koskevat ratkaisut heijastuvat voimakkaina maakunnan talouteen ja työllisyyteen. Maakunnan talous on näin alttiina myös kansainvälisen talouden heilahduksille.
- Puuraaka-aineen takkuileva ja epävarma saanti Venäjältä on merkittävä huolenaihe metsäteollisuuden tulevaisuudelle. Vaihtoehtoisten raaka-aineiden vaikea saanti tai käyttöönotto pakottaa kehittämään vähemmän raaka-aineita kuluttavia korkean teknologian tuotteita. Etelä-Karjalan metsäteollisuuden tuloskuntoa pidetään kuitenkin niin hyvänä, että tuotantolaitosten säilyttäminen ja kehittäminen on liiketaloudellisesti perusteltua. Korvaavia työpaikkoja kuitenkin tarvitaan ja niitä haetaan palveluista.
- Kotimaisen kysynnän lisäksi mm. venäläisten matkailijoiden palvelutarve lisää alan mahdollisuuksia alueella.
- Tieto- ja kommunikaatioteknologian kehitys on ollut maakunnassa melko vaatimatonta ja kaiken kaikkiaan Etelä-Karjalan tuotannon teknologiaintensiivisyys suhteessa tuotoksen arvoon jää matalaksi.
- Kasvavan transitoliikenteen positiivisten työpaikka- ja talousvaikutusten arvoa syö sen aiheuttamat melu, päästöt ja liikenneonnettomuudet.
2. Talousindikaattorien valintaperusteet
Kaakkois-Suomen ekotehokkuustarkasteluun valittuja indikaattoriteemoja on kolme; yksi talouden yleisille taustatekijöille ja kaksi taloudelle. Osa indikaattoreista kuvaa alueen kehitystä ajassa ja osa soveltuu erityisesti alueiden välisiin vertailuihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty ECOREG-tarkasteluun valitut teemat, indikaattorit sekä niiden liittymät ekotehokkuuteen.
| TEEMA | Liittymä ekotehokkuuteen | ECOREG-talousindikaattorit |
| Taustatekijät | Suhteutuslukuja alueiden välisessä vertailussa | T1. Alueen kokonaispinta-ala T2. Keskiväkiluku T3. Väentiheys |
| Talouskasvu | Sekä Arvonlisäystä että bruttokansantuotetta voidaan käyttää kokonaistalouden ekotehokkuusindikaattorin osoittajana mittaamaan tuotettuja taloudellisia arvoja. Asukasta ja pinta-alaa kohti lasketut suhdeluvut helpottavat alueiden välistä vertailua. | T4. Arvonlisäys T5. Arvonlisäys asukasta kohti T6. Bruttokansantuote T7. Bruttokansantuote asukasta kohti T8. Bruttokansantuote pinta-alaa kohti |
| Väestön taloudellinen hyvinvointi | Voidaan käyttää ekotehokkuusindikaattorin osoittajana, kun taloudellisen hyvän mittaimessa halutaan painottaa enemmänkin väestön toimeentuloa kuin taloudellista toimeliaisuutta sinänsä | T9. Käytettävissä oleva tulo asukasta kohti |
3. Pääindikaattorien kehittyminen vuodesta 1990
ECOREG 2020-mallissa ympäristöindikaattorien suhdelukuina käytetään pääasiassa indikaattoria T4. Arvonlisäys ja sosiaalis-kulttuuriset indikaattorit on suhteutettu indikaattoriin T9. Käytettävissä oleva tulo asukasta kohti. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan arvonlisäyksen sekä käytettävissä olevan tulon suhteellinen kehitys vertailuvuodesta 1990 (1990=1000).
……………………………………………………………………………………………………………………………………………………
4. Indikaattorikohtaiset kuvaajat ja analyysit
Alla olevassa listassa on kaikki ECOREG-mallin talousindikaattorit. Klikkaamalla indikaattorin perässä olevia linkkejä (Kymenlaakso, Etelä-Karjala), avautuu linkin alta ko. indikaattorin kuvaaja sisältäen lyhyen indikaattorikohtaisen analyysin sekä kehitystä/tasoa kuvaavan liikennevalo-osoittimen.
TEEMA: Taustatekijät
T1. Alueen kokonaispinta-ala : Kymenlaakso, Etelä-Karjala
T2. Keskiväkiluku : Kymenlaakso, Etelä-Karjala
T3. Väentiheys : Kymenlaakso, Etelä-Karjala
TEEMA: Talouskasvu
T4. Arvonlisäys : Kymenlaakso, Etelä-Karjala
T4. Metsäteollisuuden osuus arvonlisäyksestä Kymenlaakso, Etelä-Karjala
T5. Arvonlisäys asukasta kohti: Kymenlaakso, Etelä-Karjala
T6. Bruttokansantuote: Kymenlaakso, Etelä-Karjala
T7. Bruttokansantuote asukasta kohti: Kymenlaakso, Etelä-Karjala
T8. Bruttokansantuote pinta-alaa kohti: Kymenlaakso, Etelä-Karjala
TEEMA: Väestön taloudellinen hyvinvointi
T9. Käytettävissä oleva tulo asukasta kohti: Kymenlaakso, Etelä-Karjala
5. ECOREG-talousteemojen aavistusmittarit
Alla on esitetty yksinkertaistettu arviointimatriisi ECOREG-talousindikaattorien kehityksen ja tason seurantaan. Tulokset yhdistetään tämän sivuston Ekotehokkuus-välilehden ECOREG-aavistusmittariston viisarikuvaajaan. Vastaava arviointi on toteutettu vuosittain vuodesta 2005 ja ECOREG-aavistusmittaristo seuraa tämän kokonaisindikaattorin kehitystä yhtenä seurantaparametrina.
